Tänään oli tavallaan lepopäivä. Lepo tarkoittaa tässä sitä, että en puuhastellut koko päivää kotona. Kävin lasten kanssa puistotreffeillä ja iltapäivällä oli vieraita. Tosin välissä piti vähän laittaa paikkoja kevyesti kuntoon. Aamulla tein hyvin hikisen kahvakuulatreenin (20 minuuttia) ja illemmalla kävin lasten kanssa marjassa.

Mutta mitenkään levännyt olo minulla ei ole. Huomenna olisi hyvä sää mattopyykille, mutta en oikein tiedä, jaksanko laittaa mattoja kuntoon…Kyllä kai tässä vielä vähän. Minun on nyt vähän vaikea arvioida, mitä lepopäivänä saa tehdä. Tuntuu, että kesähommien kanssa aika loppuu kesken. Tekeminen sinänsä on toki kivaa. Ehkä kaikkea ei vain tarvitsisi kasata kesään, ja ystäviä voisi nähdä ihan viikottainkin. Ja hoitaa taloutta Ja kun näin tekisi, ei ehtisi istua tietokoneella mussuttamassa.

 

Palasimme kolmen viikon purjehdusreissulta keskiviikkona. Hyvänä uutisena mainittakoon, että paino ei matkalla noussut. Jos ei laskenutkaan, mutta en sitä varsinaisesti odottanutkaan. Kahvakuula oli reissukaverina mukana, tartuin siihen kahtena viimeisenä päivänä. Herkkujakin oli kiskottava, vaikka päätinkin puolimatkassa luopua kekseista, karkeista ja jätskistä. Eteen sattui ravintoloita, joiden jälkiruokia ei v o i n u t vastustaa.

Nyt kotona ollessa on syöminen onneksi jäänyt taka-alalle. On niin paljon hommaa – pyykkivuori, kolmen viikon pölyt, katastrofaalisen lähdön jäämistö, kesäsiivous, pihahommat, mansikoitten pakastus ynnä muuta ynnä muuta – en edes ehdi ajatella ruokaa. Tällainen draivi kun olisi päällä jatkuvasti. Valitettavasti mieluiten notkun netissä juttelemassa kavereitten kanssa tai uppoudun romaaniin. Jonkinlainen tasapaino olisi hyvä löytää.

Mainitsinkin, että olisi niin paljon tavoitteita. Haluaisin saada liikuntarutiinit kuntoon. Tilanne on hieman se, että tykkään niin monesta jutusta että en saa keskityttyä kunnolla mihinkään. Aikido on hieno laji, jota harrastan siksi, että siellä on niin hauskaa. Olisi kyllä mukava myös edistyä, ja siihen tarvittaisiin tiiviimpää treenausta, vähintään kolmesti viikossa. Lenkkeily on helppoa päännollausta. Uiminen on puoliksi lepoa, siitäkin nautin täysin rinnoin ja rentoudun. Ja tehokkainta olisi toki saliharjoittelu raskailla painoilla, mutta jos haluan harrastaa kaikkea muutakin, ei energia eikä aika riitä. Kahvakuulakin on hieno asia, samoin jooga, ja pilatesta olen halunnut kokeilla jo monta vuotta. Toisaalta en pidä myöskään siitä, että vapaa-aikani on täyteen buukattua. Onhan tuota perhettäkin sentään, puoliso ja 5- ja 7-vuotiaat lapset, ja ilman heitäkin viihdyn hyvin omassa nurkassa kirjan kanssa.

Muitakin tavoitteita on. Haluaisin kehittää mielenrauhaa ja hidasta elämäntyyliä. Tiedän, että jo lyhyellä päivittäisellä meditaatiolla saa ihmeitä aikaan. Miksi en tee sitä? Koska kotona ei ole hiljaista hetkeä tehdä sitä. Arvostan luomua ja lähiruokaa, ympäristöä, talouden ja kerskakulutuksen maltillista alasajoa, puutarhanhoitoa, käsitöitä.

Eräs tie – ja tavallaan myös tavoite – on koti kuntoon -projekti. Lapsiperheessä säilytystilaa ei koskaan ole riittävästi, ja tavaraa ja vaatetta tulee ovista ja ikkunoista. Tehokas ja toimiva menetelmä on Flyladyn kehittämä supermarttailu. Ja tuo supermarttailu saattaisi viedä ajatukseni muualle mussutuksesta. Eikä vain sitä: puuhastelu kotona on aina tehokkaampaa kuin peppu penkissä pötköttely. Ja menetelmän etuina on myös tavaramäärän hillitseminen ja yliostelun ehkäisy: kun tunnet kaappiesi sisällön, ei tule harhaostoksia. Eikä tässä vielä kaikki: tyynessä ympäristössä myös mieli on tyynempi.

Viimeisenä haaveena on kirjallisen ilmaisun kehittyminen. Paljon toiveita.

 

Näitähän on nähty, mutta tyhjältä pöydältä on hyvä aloittaa. Neljä vuotta sitten kuvittelin aloittavani projektin, jossa painoni tasaantuu ihanteelliseen 65 kiloon. Kyllä siellä käytiinkin, mutta noista ajoista on kymmenen kiloa aikaa. Sen jälkeen, kun täytin 35, kaikki tuntui varastoituvat kehoon eri tavalla kuin ennen. Nyt olen jo 37 enkä aio maatuskaksi.

Nyt vyötärö on sen näköinen ja tuntuinen, että en kestä! En! Minä aion mahtua muutamassa kuukaudessa taas vanhoihin vaatteisiini. Mahdun.

Muinoin kokeilin muunmuassa Fit Yummy Mummya ja osallistuin jopa yhteen haasteeseen – Transformation Challengeen. Mutta tiukat säännöt eivät sovi minulle, joten oma tie pitää vain löytää.

Teen tästä kuitenkin itselleni haasteen ja seurailen aikaisempaa haastetta siinä missä muistan ja missä huvittaa. Haaste kestää 12 viikkoa ja alkaa nyt. Alkukuvat on otettu, kuten usein aiemminkin, ja tällä kertaa otan myös loppukuvat. 7.10., jos nyt laskin oikein.

Nykytilanne:

• paino 75 kg
• vyötärö 79 cm
• navan kohdalta 91
• lantio 111
• reisi 57 (luomen yläpuoli)
• rinta 96
• hauis 33

Tavoitteena on saada kaikkia lukuja pienemmäksi. No, rinnanympärys saa jäädä Loppulukemaa en nyt halua antaa, koska on hyvin vaikea arvata, miten keho reagoi. Lopullinen loppulukema voisi olla 65 kg, ehkä alle, mutta ei alle 62 missään tapauksessa. Olen 170 cm pitkä. Tavoitteena mahtua vanhoihin vaatteisiin. Ja sen edellisen haasteen aloituskuvakin on oikein kiva, reisissä ja pakaroissa on mukavasti lihasta. Sitä saa tulla vapautuneesti lisää, koska kasvanut lihasmassa lisää myös lepoenergiankulutusta, ja voi taas relata syömisen suhteen. Tavoittena myös reippaampi olo, nykyisin alan olla jo tavallaan rapakuntoinen.

Ja mitenköhän tavoitteet saavutetaan?

• uskon vakaasti että tavoite saavutetaan ja boostaan itseäni
• visualisoin ihannevartaloani ja mietin / muistelen, millaiselta sen sisällä tuntui
• syö, juo, liiku, lepää

Jos vielä pilkon viimeisen kohdan osiinsa:

Syö: kasviksia, lihaa, kalaa, munia, niukasti viljoja enimmäkseen muita kuin valkoisia, sopivasti rasvoja: voita, kookosöljyä, laadukkaita öljyjä. Kasviksia.

Juo: vettä, viherpirtelöitä, viherjauheita, vihreää teetä, yrttihaudukkeita. Vähemmän kahvia ja alkoholia.

Liiku: säännöllisesti ja rutiininomaisesti. Ensimmäiset neljä viikkoa voimailen kotona kahvakuulan ja kehoni kanssa (askelkyykyt, punnerrukset, jne.) ja sen jälkeen salille. Lenkkeily. Uinti kerran viikossa. Aikido. Mutta ei vain tämä, vaan peffaa ei sovi parkkeerata tietokoneelle eikä sohvalle, vaan pitää keksiä muuta puuhailua. Kävely. Ulkoilu lasten kanssa. Juoksupyrähdykset. Siivous. Pihahommat.

Lepää: älä rehki liikaa (kuten näinä kahtena päivänä) vaan istu välillä alas. Meditoi. Nuku tarpeeksi. Opettele menemään nukkumaan kymmeneltä viimeistään elo-syyskuun taitteessa. Venyttele. Joogaa.